Itsetunto

Itsetunto...ehkä maailman vaikein asia saada tarpeeks hyväks, mut niin helppo musertaa. Joillain ei välttämättä oo ikinä minkäälaisii itsetunto-ongelmii, joillai ne taas hankaloittaa elämää hyvinki pitkää. Jotkut, kenel on itelläänki se huono, haluu tehä myös muut epävarmaks omast ulkonäöstää ja muutenki itestää. Sehä sit tehää haukkumalla ja arvostelemal melkeempä kaikkee mitä tää ihmine ikin tekeekää. Sit ku se toisen itsetunto on saatu iha nollalukemii ni ollaa tosi tyytyväisii...en vaa voi ymmärtää sellasta. Ja ku joku sen omakuvan kerran musertaa, nii sen korjaamine voi vaatii vuosie työn.

Joillai se et näkee ittensä rumana tms. voi johtuu kyl iha vaa siitä et on alkanu ajatella vaa ite sillai. Pahimmis tapauksis se voi johtaa jopa masennuksee tai johonki syömishäiriöön. Yhtenä syypäänä tähä asiaa voisin mainita omast mielestäni median. Jo pienille lapsille syötetää sitä mielikuvaa lehtien kansista et siun ihon pitää olla tasaisen silee eikä saa olla yhtää finnejä tai muita "virheitä". Ja kropan pitää olla timmi ja treenattu ja kaikkien pitää olla ku barbihyllyltä otettuja. Miu mielestä lehtii pitäis laittaa käsittelemättömii kuvia ees joskus, nii näkis aitoja kuvii niist "täydellisistä" Hollywood-tähdist. Ja meikkimainosten pitäis olla myös realistisempii, koska ei ne meikit todellakaa näytä omis kasvois samalta ku niis mainosten photoshopatuis kuvis.

Joskus voi olla kyseessä myös sosiaaliste tilanteide pelko, koska miettii liikaa mitä mieltä muut ihmiset on siusta persoonana, eli ei niinkää siit ulkonäöstä. Sitä vaa ajattelee et voikoha sitä näyttää oikeen luonteensa ja puhuu mitä haluu näide ihmiste edes, et hyväksyyköhä ne miut semmosena ku oon. Oon itekki täst kärsiny aika kaua. Tai no oon aina ollu oma itteni, mut sanoisin pikemminki et liian ujo. Ja siihe ei oo auttanu ku vaa asenteenmuutos. Pitää vaa alkaa ajatella et parempi olla iha rennosti semmone ku on ni kyl viel löytyy ne ihmiset, ketkä tykkää siust just semmosena :). Ja ne asiat mitä ite vihaat omas itessäs, voi jonku toisen mielest olla melkee paras asia siussa! Ja iha sama mite elät siun elämän, joku vihaa sinuu joka tapaukses, jote miks et samantie elä just niinku haluut.

Miul on ollu ulkonäöllisesti aika hyvä itsetunto koko ikäni. Tietyst sitä tulee joskus vähä sanottuu jotai negatiivist itestää, mut kai se kuuluu asiaan. Pitää vaa osata löytää myös ne hyvät asiat mitä siust löytyy. Ja on minuuki sanottu rumaks, mut en anna semmosten vaivata miu mieltä, koska miu omakuva on sen verra vahva. Miun itsetuntoo tais nostaa se, ku alotin 8. luokalla käymää Zumbassa ja kävinki siellä sit 2 vuotta ja tein muutenki lihaskuntoo jne. vapaa-ajal. Sit ku huomas ne muutokset mitä siit on saanu ni tuli tosi hyvä fiilis :)! Eli suosittelen vaik liikunnan alottamista ehottomasti! Myös tietyst muiden ihmisten kehut piristää aina, ja oon sitä mieltä et ei pidä sanoo jollekki joka kehuu sinuu kauniiks et "enkä oo". Koska tuskin kukaa huviksee ketää kauniiks sanoo. Pystyn olemaa ilman meikkiiki julkisil paikoil, eikä siit tuu mitää tuskantunteita. Tietyst tykkään ulkonäöstäni enemmä ku oon meikannu, mut pitää oppii hyväksymää ittensä myös semmosena ku on luonnollisest.

Täs natural-kuva ja kuva mis on meikkii, onha nois aikamoine ero :D.

Sit viel jotai hyvii aiheesee liittyvii kuvii :)